Tavoitteesi ja haaveesi virtuaalikoiramaailmassa

[Eliot.]

Kiinnostava aihe.

Mullakin oli virtuaaliharrastuksen alussa "tavoite", että halusin että kennelini muistetaan ikuisesti, kuten nykyään esim. Wolftame tai Hukkis. Tietty halusin myös että koirillani olisi tuhat ja yksi valionarvoja ja olin kateellinen niille, joiden koirien kisakalentereita täytti valiuus.

Tämänhetkinen tavoitteeni Joomagnan & Criminalesissa on saada terveitä, kilpailukykyisiä ja yhden omistajan koiria. Pyrin saamaan koirasta niin "arvokkaan", ettei sitä 'uskalla' tai raaski heittää mäkeen. Haluan myös että nykyinen kennelini muistetaan enemmän koiristaan kuin omistajastaan tai muusta. Kilpaileminen on itselleni todella tärkeää ja toivon, että pääsisin joskus vielä koirieni kanssa valiolistoille.

Samatpa toiveet minullakin on. Tuo kennelin muistaminen ikuisesti taitaapi olla aika mahdotonta :( Mutta toivoa pittää :D

[Kristel]

Aikalailla kaikilla on sellaisia haavaita, että oma virtuaalikennel muistetaan koko loppuelämä ja, että siitä on oikeati on ollut omasta työstä hyötyä. Mulla itelle nykyään on semmoinen tavoite, että olen tehnyt jotain hyvää ja edistävää omien kasvatusrotujen kohdalla. (:

[Anri]

Itselläni on haaveissa/tavoitteena jäädä virtuaalisten suomenlapinkoirien kasvatuksessa muistiin ja vaikuttaa tässä. Herätellä entisiä linjoja ja yhdistellä niitä sitten uudempiin. Ja että Deattan pysyisi kauan pystyssä ja ihmisten mielissä sitä mukaa. Kisata koirilla ahkerasti ja teettää laadukkaita pentueita. Haluan siis että minut ja Deattan muistetaan ja että jalostusvalinnoillani on vaikutusta. Samojedinkoira kasvatuksessa minulla on tavoitteena myös aikalailla sama, mutta tunnen suomenlapinkoirat läheisimmiksi ja sitä mukaa haluan vaikuttaa niissä piireissä. Haaveni olisi että tulisi muitakin suomenlapinkoiria kasvattavia pitkäaikaisia kenneleitä, niitä tuntuu tällä hetkellä olevan vain muutama.
Tietenkin tavoitteenani on kehittää Deattania virallisemmaksi ja hyväksi virtuaalikenneliksi, jota sitten on mukava pitää pystyssä, ja kauan. Esikuvana taitaa toimia Joiku, joka on vaikuttanut PALJON suomenlapinkoirien jalostuksessa ja toiminut todella pitkään.

[Unna]

Pyörittyäni muutama vuosi sitten virtuaalikoiramaailmassa ajattelumaailmani oli melko toisenlainen. Tein monta nopeasti ja täysin ajatuksetta kyhättyä kenneliä jäljittelevää hökötystä, jonka koodit olivat täysin prinkkalaa, ja samaan syssyyn onnistuin rikkomaan tekijänoikeuslakeja. Minulla oli myös tapana keksiä lähes viikoittain uusi evm.-sukuinen koira, jota en jaksanut käyttää kuin muutamassa kisassa. Ihailin silloin kenneleitä, jotka jaksoivat panostaa kenneleihinsä sekä moneen koiraan, hankkia loistavia tittelilitanioita nimien eteen, ja toimia muutenkin aktiivisesti virtuaalisten rotuyhdistysten ja kilpailuliittojen parissa, itse kun en jaksanut edes kuukautta pitää pystyssä yhtä kenneliä.

Nyt parin vuoden tauon jälkeen päätän aloittaa uusin eväin: ensinnäkään minulla ei ole nyt lainkaan kennelnimeä, vaan kisautan koiria yksityisesti, ja ne asustelevat siellä IRL. maybe kolme-neljä vuotta, jos innostusta kisaamiseen riittää. Koiria en todellakaan viittä enempää tule missään tapauksessa pitämään. Pyrin kisauttamaan aktiivisesti koiriani, joita tällä hetkellä pyöreä nolla mutta mahd. tulossa itäsiperianlaikapentu, mutta en mitenkään himoaktiivisesti, että parin kuukauden kuluttua jokainen koira on 10 eri 'maan' näyttelyvalio, lisäksi agility- toko - paimennus - palveluskoira - ym. lajien valio (riippuen tietysti rotukohtaisista mahdollisuuksista).

Pääasiallinen haave johon pyrin on jäädä jokaisen virtuaalikoiraharrastajan mieleen, ei vain koirien saavutusten myötä, vaan myös oman käyttäytymiseni ja tavoitteideni ansiosta. Sekä lisätä tiettyjen rotujen kantaa virtuaalimaailmassa.

[jeanne]

Mielenkiintoista lukea muiden vastauksia tähän topikkiin :D

Omat haaveeni pyörivät nykyään lähinnä faaraokoirien parissa. Ennen yritin olla jollain tapaa "liian kunnianhimoinen", ja otin työkseni kennelin lisäksi vaikka kuinka monta yhdistystä ja ties mitä muuta puuhaa. Loppujen lopuksi kuitenkin into lopahti kaikkeen virtuaalitouhuun täydellisesti ja siten päätin aloittaa alusta. Haeskelin vizslojen jälkeen sitä omaa rotuani yli vuoden, ja nyt tuntuu, että vihdoinkin olen löytänyt sen. Haaveisiini kuuluukin siis, että olisin vihdoinkin tässä asiassa oikeassa, ja että pystyisin kasvattamaan rotua mahdollisimman kauan ja pitkäjänteisesti.

Tietysti toivoisin myös, että kasvattajanimeni ja kennelini muistettaisiin. Ennen kaikkea mielihyvää minulle kuitenkin tuottaa se, että minun kasvattini jonkun muun omistamana pärjää, ja että se tuottaa jollekkin niin paljon intoa, että koiralla jaksaa kisata pidemmänkin aikaa. Jostain syystä ihailen suuresti virtuaalimaailmassa niitä kasvattajia, joidenka kasvattien sukutauluista löytyy omia kasvatteja useammankin polven ajalta. Hyvinä esimerkkeinä vaikkapa Ettore ja Filyra.

[Eros]

Tällä hetkellä yksi suurimmista tavoitteistani on pitää faaraokoirien ja salukien kanta ylhäällä sekä tietty tasokkaana. Filyrassa keskityn siihen että farkkujen pieni mutta tasokas kanta pysyisi ja tietysti toivon myös että saataisiin uusia kasvattajia ja rodusta kiinnostuneita.

Sawquenilla minulla on myös samantyyppiset tavoitteet, salukikantoihin tarvittaisiin kipeästi uusia potentiaalisia kasvattajia sekä sileäkarvaisten salukien kanta on vieläkin hyvin minimaalinen, joten sen eteen olen taistellut. Tietysti haluan tuoda molempia kenneleitäni ihmisten tietoon ja panostaa koirien kisautukseen vielä enemmän.

Oikeastaan osan tavoitteistani olen jo saanuttanut, Filyrahan voitti muutama vuosi takaperin Vuoden Aktiivisin kennel - palkinnon, mikä oli minulle tosi iso juttu. Tietysti haluaisin nähdä koiriani RYP ja BIS-kehissä tulevaisuudessakin. Olen tyytyväinen tämän hetkiseen tilanteeseen mutta vielä on myös töitä edessä.

[Wolfie]

Mä tykkäisin jos Wolfeye's tunnettaisiin ja teidettäisiin samalla tavalla kuin vaikkapa Thema, Wolftame, Helluva ja Dwelin's oon aina ollut ja tulon aina olemaan hiukan kade näiden porukoiden koirille joilla on älyttömän pitkät titteli rivit ja kisakalenteri pullottaa valionarvoja tms.
Tietysti jokainen heista eli Jerry, Evie, Nath ja Pilvi ovat ahkeroinneet jotta saisivat monia valion arvoja ja paikkansa täällä virtuaalikoira puolella.
Tavoitteeni olisi saada koirilleni titteleitä ja pentueita jotka menisivät suht hyviin koteihin mulla on A- ja B-pentueesta kaikki menneet mutta siinä kesti. Sen sijaan että muilta collie kasvattajilta ne revittiin käsistä.
Haaveeni olisi saada edes joku paikka ihmisten mielessä ja että edes joku tietäisi mikä on Wolfeye's ja mitä rotua se kasvattaa ja kuka sitä omistaa. Noh ehtiihän sitä vielä.

[Anna_]

Aloittaessani virtuaaliharrastuksen parissa näin sen yksinkertaisesti mahdollisuutena jotenkin paikata se sakemanninkokoinen aukko sydämessäni. Vaikka todellisuudessa virtuaalikoirat eivät täytä siitä aukosta kuin ehkä puolet, ovat minun omistamani virtuaalisakemannit hoitaneet tehtävänsä mallikkaasti ja todellakin tulleet minulle tärkeiksi.

Vuosien kuluessa tavoitteeni ovat muuttuneet sakemannien täsmällisempään kisaukseen käyttöpuolella, laadukkaaseen kasvatukseen ja rodun ylläpitoon virtuaalimaailmassa. Kuten moni muukin, myös minä halusin ja haluan edelleen luoda rotuun oman merkkini, ja auttaa sitä omasta puolestani pysymään korkeatasoisena ja upeana rotuna, joka se IRL-maailmassa on. Koska saksanpaimenkoira on luotu työntekoon, on käyttöpuoli aina ollut minulle tärkeämpi, vaikka osa koiristani on saavuttanut voittoja myös näyttelykehissä. Olen todella onnellinen sillä käyttöpuolella muutama oma koirani, ja Hukkaharjan kasvatti ovat saavuttaneet unohtumattomia voittoja, joista en aloittaessani osannut edes haaveilla.

Tulevaisuudessa haluaisin vielä nähdä saksanpaimenkoirien jalostustarkastuksen toimivan niin kuin se toimi alkuaikoinaan. Itse en välttämättä tätä pysty järjestämään, mutta haluaisin olla vielä paikalla tämän tapahtuessa. VSPL:n kanssa puolestaan puuhailen varmasti hamaan loppuun asti ja pyrin järjestämään virtuaalimaailman sakemanneille erilaisia tapahtumia, sekä tuomaan virtuaalisia tapahtumia lähemmäs IRL-maailman vastaavia.

Toki minullakin on haaveena se, että Hukkaharjan jäisi jotenkin virtuaaliharrastajien mieliin, ja sanoisi jotakin myös tuleville virtuaalikoiraharrastajille vaikken itse enää olisikaan täällä.

[Bee]

Aloittaessani virtuaalikennelten parissa ainoana tavoitteena oli saada koirista mahdollisimman menestyneitä. Itse koiriin ei syntynyt oikeastaan tunnesidettä, vain tittelirivin pituudella oli merkitystä.

Vaikka kisamenestys on edelleen tärkeää, on sen rinnalle asettunut myös muita tavoitteita. Tärkeimpänä nousee mieleen se, että Redwick muistettaisiin vielä pitkän ajan kuluttua menestyneenä ja merkittävänä kennelinä. Toinen kennelini Demile's on sellainen sivubisnes. Tähänkin kenneliin tulee varmasti toimintaa ja pentueita silloin tällöin, mutta koiria esimerkiksi tuskin hankin kolmea enempää. Haluaisin myös, että kaikki Redwickin kasvatit löytäisivät pysyvän, aktiivisen kodin sekä saavuttaisivat upean kisauran! Olisi mahtavaa, jos ihmiset osaisivat heti nimen Redwick kuultuaan yhdistää sen belgianpaimenkoiriin. Suuri toive olisi myös, että Redwickin tarina kestäisi vuosia ja kennel vain paranisi ajan myötä!

Koirien kisaurasta vielä. En tule koskaan hankkimaan kymmentä koiraa enempää (tuskin niinkään paljon), joten kisautus sujuu varsin mukavasti (: Tämän hetkisiin koiriini minulla on ehtinyt kehittyä jo vahva side, joka on kisamenestystä paljon tärkeämpää. Koiran kuvilla on melko suuri merkitys, sillä se vaikuttaa suuresti siihen, miten kovasti koiraan kiinnyn. Haluaisin, että koirien kisakalenterit olisivat kadehdittavia, mutta tuloksia ei silti olisi hankittu veren maku suussa.

Virtuaalimaailmaa koskevia haaveita ei minulla paljoa ole. Kisautus ja liitot toimivat mielestäni ihan hyvin. Joihinkin näyttelyliittoihin ja rotuyhdistyksiin kaipailisin lisää aktiivisuutta! Minulla ei ole suurta tarvetta kehittää virtuaaliharrastuksesta realistisempaa, sillä päätarkoituksena ainakin itselläni on nauttia tästä touhusta eikä ottaa sitä turhan vakavasti. Welho- pankista en koskaan pitänyt, koska mielestäni se toi vain turhaa stressiä ja pähkäilyä.

Kaikenkaikkiaan haluaisin siis saada kennelini pysymään pitkään pystyssä ja menestyä kasvattajana. Kaikista parasta olisi, jos Redwick muistettaisiin loistavana kennelinä ja se olisi yhtä tunnettu kuin vaikka Lasimeren tai WolfTame!

[Ellu]

Aika monelle kuten itsellenikin on tärkeää että kennel muistetaan myöhemmin. Koiria on tarkoitus kisautaa hyvin ja niistä on tarkoitus tulla mulle "tärkeitä". En hanki sitä koiraa siks että se on jonkun tietyn kasvattajan kasvatti vaan siks että mulla on sille aikaa ja se on Mun koira eikä kenenkään muun. Ja ettei kasvattajan tarvitse kysellä kisautuksista ja tälläsistä. No joo vähän OT..

[Marcia]

^No mulla menee vähän noin. Jos pentuepalstalla (tai myydään) on jotain koiria, esim. sakuja, vinttareita, terriereitä, josta oon kiinnostunut, niin katon eka onko mulla aikaa ja sitten valitsen yleensä vain tietyltä kasvattajalta. Esim. Hukkaharjasta on saatava vielä joskus joku kakara <3 Uusin "ostokseni" oli Zinnwaldin kasvatti, joka oli pakko saada.. Ja Riittihän siitä tulee ;)

[juulia]

Jos ajattelee tarpeeksi pitkälle, tavoitteeni on se, että pystyn kehittämään virtuaalikenneliäni niin hyväksi kuin osaan. Tehdä siitä niin hyvä, ettei itseäni ärsyttäisi siinä mikään - ennen on jokaisessa ulkoasussa uutenakin joku ärsyttänyt. Virtuaalikennelini osalta toivoisin myös, että saisin heräteltyä sen jalostustoiminnalla jotain harvinaisempaa rotua henkiin täällä, pitää koirieni suvut kurissa ja saada jatkettua hyviä sukulinjoja sen verran, ettei suvusta tule liian yleistä.

Kisaus ei ole minulle niinkään tärkeää, vaikka joskus siitä stressaankin. Onhan se kiva, että koirilla on kisakalenterissa tuloksia ja niin edelleen, mutta toivon myös, että jossain vaiheessa jokainen vkoirani olisi minulle tärkeä, että koiramääräni ja -laumani olisi saatu hallintaan siten, ettei missään vaiheessa tekisi mieli luopua mistään koirasta. Tuntuisi, että kaikki on nyt hyvin, ei olisi paineita kisaamisesta. Ja jossain vaiheessa haluaisin myös, että saisin tehtyä uuden evm-sukuisen koiran jostain ihanasta rodusta. Muiden haaveiden rinnalla pieni, mutta se tuntuisi pitkästä aikaa mukavalta.

Virtuaalikoiramaailmassa itsessään toivoisin, että ihmiset pitäisivät minusta. Älkää käsittäkö väärin, tietenkään kaikista ei voi pitää ja enhän muiden mielipiteille voi mitään, eikä se kovin tärkeää ole, mitä muut minusta ajattelevat. Tarkoitan tällä nyt lähinnä sitä, ettei kukaan pitäisi enää pelkkänä aloittelijana vaan olisi oikeasti hyvä tyyppi joidenkin mielestä. Että kaikki Geewasin pennut revittäisiin käsistä jaja. No ei nyt ihan ;) Toivoisin myös että tuomarina saisin enemmän nimeä niin että tulisi tuomarointipyyntöjä - loppujen lopuksi tuomarointi on mukavaa, kun ei tarvitse hoitaa osallistujia tms niin kuin omissa kisoissa.

perimmäinen tavoitteeni on toki voittaa joku arvonimi tuwwigaalassa. ;D
uskoo ken tahtoo...

[Niia]

Se on aina hyvä tavoite että haluaa muiden pitävän hyvänä tyyppinä - tällöin ei todennäköisesti lauo suustaan ihan mitä sattuu ja miettii muutenkin käyttäytymistään. ;)

Suosikkivastaustanne 'haluan että kennelini muistetaan' pidän vähän epärealistisena. Kenneleitä on niin järkyttävän paljon, että on erittäin haastavaa saada ihmiset muistamaan juuri se oma kennel monen sadan muun kennelin joukosta. Vaikka tekisitte kennelinne eteen töitä vuoden tai kaksi, siitä ei siltikään välttämättä tule sen suositumpaa.

Ottakaa mieluummin tavoitteeksenne vaikka, että kennelinne olisi kokonaan jokaista pilkkua myöten itse tekemänne! :D Se olisi mainio tavoite aloittelijoille ja vähän muillekin: tavoitteeseen pääseminen kehittäisi kirjoitustaitojanne ja piirtämis- tai valokuvaustaitojanne, oppisitte koodaamaan ja tekemään kaiken itse. Kaupan päälle kennelistäsi tulisi persoonallinen ja sinun näköisesi, mikä edistäisi tuota 'haluan että kennelini muistetaan' haavetta.

[Kemppu]

Ensinnäkin, mun virtuaalipuuhathan alkoi tossa parisen vuotta sitten, kun kaveri teki mulle freewebsin easylle pienen kennelalun. Noo siitähän se sitten lähti, mutta jossain välissähän sitä kyllästyy ja lopettaa. No tässävälissä en varsinaisesti lopettanut, mutta hetkenpäästä kuitenkin kun jannsu oli hetken ollun html-puolella niin itseäkin alkoi kiinnostaa. No jannsuhan opetti mulle html- perus jutut ja siitä se sitten lähti. Tein pienimuotoisen kennelin (Hopealahde) html-versiona gecitiesille. Sekään ei ollut mulla kun hieman alle puolivuotta pystyssä, kun virtuaalihommat eivät enää kiinnostaneet. Kuitenkin sitten kun sain omat koirat ja kiinnostus villakoiriin yltyi ja jannsu ehdotteli mulle yksityisiä tai kenneliä. No päätin sitten ruveta pitämään yksityisiä, jossa oli villakoiria ja pari muuta koiraa. Tääkin projekti kesti alle vuoden, kun jannsu ehdotti mulle kokonaan villakoiria kasvattavaa kenneliä. Jannsu halus ensin itsekkin ylläpitäjäksi, mutta sitten kuitenkaan jannsu ei halunnutkaan ja ite aloitin canichen. Tässä sitä nyt ollaan ja myrrhan toisena ylläpitäjänä olen myös. Ja sitten.

Mun tavoite ihan ensimmäisenä, on saada caniche kunnolla pystyyn. Tällähetkellä toi tunnelma tuntuu aika kuolleelta, eli jotain kivoja kisaputkia ja ehkä muutakin kivaa tonne sivulle. Tossa on vielä paljon parantamista ja toi kasvatusjuttu meni kyllä nyt myrrhan kautta uusiks. No jokatapauksessa canichessakin kasvatetaan villakoiria vaan, mutta taitaa olla niin että jokaisen keskarin jonka otan niin laitan myrrhan puolelle, koska se on ainoastaan keskareita kasvattava kennel, tietysti mikäli aina sadullekkin sopii. Luulempa kuitenkin että tää asia ratkeaa jotenkin päin, mutta en mä kuitenkaan yhden kasvatusrodun takia rupea ainakaan tota canichea lopettamaan. Enemmänkin toi lopettaminen pyörii siinä, että riittääkö myrrhan lisäksi aika, koska jotenkin musta kuitenkin tuntuu et toi myrrha on musta viihtyämpi ja kun siinä kuitenkin on se toinenkin ylläpitäjä. No, vastahan mä canichenkin pystyyn panin, enkä mä nyt sitä ainakaan lopettamaan rupea. Tavoitehan mulla on canichen, että myrrhan suhteen ettei kumpaakaan tarttes lopettaa, että pitäsin kenneleitä pystyssä. No myrrhastahan pääosin "määrää" satu, mutta kyllä mä mun tietääkseni tossakin aika tärkeessä roolissa olen. Vaikka välillä toi virtuaali puoli ei kiinnosta, niin sen vuoksi en tälläkertaa rupea kenneliä lopettamaan, koska tiedän että siitä innostun kohta taas uudestaan. Pienelle preikille varmaan vois laittaa canichen etc. mutta katotaan.

Koirien kisaus on mulle virtuaalipuuhassa tärkeää, muttei kuitenkaan suinkaan se tärkein seikka virtuaalipuuhissa. Toki mä haluan kisata koirillani ja voisin melkeinpä sanoa että jokainen koirani suht. hyvn kisautuksen saakin. Kuitenkin tällähetkellä kisautus on minulla aktivista ja toivon että kisaaminen myös jatkuu. Onhan se kiva että koirilla kisakalenterissa jotain onkin ja vähän titteleitä nimen edessä, mutta enemmänkin toivon, että koirat saavan hyvän kodin canichesta ja jokainen koirahan minulle myös virtuaalimaailmassa on tärkeä. Kuitenkin kisautus määrää jonkin verran pentujen teon canichessa ja myrrhassakin. Yritän saada laumani pysymään niissä lukemissa, että jokaiselle koirakolle on aikaa ja innostus pysyisi virtaali puuhissa ja koirien myyminen ei ole sitä kivointa puuhaa. Vaikka pennun, tai aikuisenkin osto aina tuolla myynti- ja pentueet puolella houkuttelisi, mietin kuitenkin oston tarkkaan. Mun raja koirien määrässä taitaa olla kymmenen, sen yli en tahtoisi paljon menevän. No nyt tietysti kun on caniche ja on myrrha, niin koiria on reippaasti yli kymmenen. Myrrhassa kun en joudu kokokisautusta ja kenneliä yksin pitämään niin asia on helpompaa ja koiria voi yhteensä ollakkin yli kymmenen. Jokaiselle koirakolle tulee kuitenkin olla aikaa ja se minulle on tärkeää.

Myös kasvatushan on minulle erityisen tärkeä osa virtuaalikoirailuja. En ole sen ystävä, että pentueita teetetään kaksi kuukaudessa, enkä itse teetä edes yhtä pentuetta kuussa. Toki ymmärrän jotkit muut ihmiset, joilla on hyvin kisanneita, terveitä koiria paljon ja haluavat ne jalostukseen. Mutta itselläni niitä koiria on suht. vähän, eikä kaikki todellakaan ole tarpeeksi kisanneita ym. Eli kuten varmaan jo älysitte, minulle koirien kisamäärällä on väliä, tämä ei kuitenkaan ole tärkein asia pentueen teettämisessä. Ennenkaikkea koirien täytyy olla terveitä ja tarpeeksi vanhojakin, myös kisautusta täytyy olla. Millään näyttelyistä H:ita saaneella koiralla en rupea pentuetta teettämään ja minullahan se EH- täytyi vähintään saada. Yritän siis kasvattaa terveitä, suht. lyhyt sukuisia pentuja. Eli myös se, ettei isä ja emä ole isosukuisia, on tärkeä seikka kasvatustyössä.

Ja toisena tavoitteena mulla on pysyä ihan näitten tuttujen ja turvallisten villakoirien parissa. Toki löytyyhän multa vielä englannispingerspanieli ja saksanpaimenkoira, mutta kohta mulla tulee olemaan vaan toi saku ja villakoirat. Tässä nyt pointtina on se, että toki, voihan jostain esimerkiksi saksanpaimenkoiria kasvattavastakin kennelistä pari muuta rotua, kuten hyvin tiedätte, eli haluaisin pitää villakoiran kasvatusrotuna.
Olisi myös kiva, jos suht. moni pitäisi minusta. Toki kaikista ei voi pitää, kyllä se ymmärrän, mutta en haluaisi olla täällä se kaikkien inhokki. En itsekkään tykkää todellakaan kaikista, en täällä enkä virtuaalipuolellla, mutta eikös tämä liene normaalia. Myös se, että jotkut (mahd. moni) muistaisi myös ehkä minut, mutta ennenkaikkea että ihmiset muistasivat myös canichen. Niinkun esim. tällähetkellä, voin arvata, ettei hirveän monikaan tiedä edes tällaisen kennelin olemassaolosta.

Näin tälläkertaa :'D

[Suzie]

Mä haluaisin päästä taas kiinni virtuaalikoiriin, saada se into takas joka oli 4-6 vuotta sitten, kisata ahkerasti, suunnitella tulevaisuuden pentueita, olla kohtuu tunnettu virtuaalimaailmassa kasvatukseltani..:D

Täällä sama juttu. Silloin vuonna nakki ja keppi (öö.. -99/00?) kun näitä hommia aloittelin, koko systeemi oli aivan täysin erilainen. Tai no, systeemiä ei ollut. Pari vuotta sitten loppui yksinkertaisesti aika ja innostus näihin hommiin muuttaessani koulun perässä Kannukseen, koko elämä meni kertalaakista ihan erilaiseksi. Nyt olisi jälleen aikaa jatkaa virtuaalikoirien parissa (tai no, sakemannien ), joten eiköhän tästä aloitella taas..

Olisihan se joo hienoa tulla muistetuksi joko kasvatustyöstään tai omasta itsestään ikuisesti, mutta epäilenpä ettei juuri kukaan täällä muista minua tai kenneleitäni (Stristar's, muiden nimiä en meinaa edes muistaa ). Joten se ei ehkä ole kaikkein realistisin toive.. Nooh, mutta jos tässä nyt jatkaisi opiskelua koodauksen mystisessä maailmassa, ja vaikka joku päivä jaksaisi opetella sitä PHP:tä niin eiköhän siinä ole tarpeeksi tavoiteltavaa. Sivussa tietenkin sitten napsitaan hyviä kuvia hyville virtuaalikoirille.

Entti has spoken. Over and out.